Aiemmin syksyllä kysyin tuolta mieheltä villasukkatoiveita. Tulihan sieltä, jokseenkin vitsillä tosin, mutta sehän vain innosti. Aloitin ajoissa, kyllähän kahdessa viikossa yhdet sukat tekee. Ensimmäisen kahden päivän jälkeen olin jo puolivälissä jalkaterää. Sitten tuli stoppi. Musta lanka, pimeys ja perussukka. Kiinnosti ihan kaikki muu.
Sinnillä sukat valmiiksi, ja kaksi iltaa aikaa jäljentää silmukoita. Uusi tekniikka kuulosti paremmalta kuin langan kuljettaminen toispuoleista kuviota varten. Ja katsokaa miten helpolta se näyttää! Ei tasan ollut, hidasta ja kamalaa. Olihan tuo ihan yksinkertaista pujotella neulaa oikeista kohdista, mutta ei siitä kaunista jälkeä tullut. Osittain saattoi vaikuttaa myös eripaksuiset langat. Uskokaa tai älkää, mutta mustan ja valkoisen langan menekki on minulla niin vähäistä, etten ostanut uusia keriä tätä varten.
Tässä pikainen salamaräpsy eilisillalta. Alkuperäisen suunnitelman pääkallo jalkaterän päältä jäi juurikin tuon silmukoiden jäljentämisen kamaluuden vuoksi. Enkä todellakaan höyrytellyt enää siinä vaiheessa iltaa, kun aamun herätys oli neljältä. Äkkiä vain kuva ja pakettiin.
Ps. Kuvan taustalla vilukissan paras hankinta, pörröinen aamutakki!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti