Piänille

Tavoistani poiketen olen tänä kesänä neulonut lähes jatkuvasti. Yleensä kesällä on tullut taukoa käsitöihin ja puikot on kaivettu esille vasta kelien taas kylmetessä. No, sairasteluista johtuen tämä kesä on muutenkin ollut osaltani aika hiljainen ja erilainen. Jopa tylsä.

On ihan käsittämätöntä miten monelle mun tutulle/kaverille on myös tulossa vauva! Siksi olenkin viime aikoina innostunut vauvan neuleista. Näitä voi sitten antaa sitä mukaan kun pikkuisia syntyy.

Noista myssyistä innostuin ja niitä alkoikin sitten tulla kuin liukuhihnalta. Ohje täältä.

Malli oli mun mielestä jotenkin kiva. Vauvan jutuissa on sekin hyvä puoli, että ne valmistuu aika nopsaan.

 

Läjä tumppujakin on valmistunut. Jämälangat on myös kätevä käyttää pieniin vauvan juttuihin.

Meidän oma beibe syntyy näillä näkyminen pimeänä ja kylmänä aikana. Ajattelin että tyyppi tarvitsee varmaan villasukat pienten jalkojensa lämmikkeeksi. Koska sellaisia ei äippäpakkauksestakaan löytynyt, tekaisin eilen junasukat. Ei ihme, että tuo on niin suosittu malli! Ihanat tehdä, söpöt, ja pysyvät varmasti hyvin jalassa.

Ja hei, luin myös hyvän kirjan :)

Kirjanselkärunoutta

Olen ollut jokseenkin aikaansaamaton, keskittynyt vaeltelemaan pihalla, antanut rikkaruohojen rehottaa, parantanut maailmaa ystävien kanssa ja syönyt mansikoita. 

Eilen innostuin kirjanselkärunoista. Ystävä linkitti tämän, ja tällainen kirjafriikki innostui heti. Yksinkertaisesti ideana on siis pinota hyllystään kirjoja, jolloin jokaisen kirjan muodostaa runoon yhden säkeen.

 Naimapuuhia

Yksitoista minuuttia

Syntymäpäivän jälkeen

Naurua pimeässä

Hurmio

Jumalat juhlivat öisin

Aikuiset ystäväni

Esim. Esa

 

Sinun silmäsi näkivät minut

Ole luonani aina

Kymmenen vuoden päästä annamme lapsille nimet

Sanovat sitä rakkaudeksi

Kirjalöytöjä

Laiska kuvaaja täällä hei. Helatorstaina oli kyläkoululla peräkonttikirppis ja samalla poistettiin oppilaskirjaston kirjoja.  Ja mitä aarteita löysinkään!

Kaikki kirjat 40-50-lukujen taitteesta.

 

Kaikki numeroituja ja yhdessä tuollainen leimakin.

Oli kyllä ehdottomasti kannattava reissu! Siskontytölle pari mekkoa ja kirja ja itselle lisää kellastuneita sivuja omaan kirjastoon.

Laiskotuksen multihuipentuma ja pari loistavaa kirjaa

Voisin kuulkaa keksiä lukemattomia hienoja tai järkeviä syitä blogihiljaisuudelle, mutta todellisuudessa suurin syy virkkausten keskeneräisyyteen on laiskotuksen multihuipentuma. Ei suinkaan sellainen, jossa ei virkata edes yhtä ketjusilmukkaa, pylväästä nyt puhumattakaan, vaan sellainen, jossa ei jakseta nousta sohvanpohjalta hakemaan lisää lankaa loppuneen tilalle viereisestä huoneesta. Ymmärrätte varmaan.

Toinen yhtä hyvä syy on kirjat. Viime vuosi oli lukemisen saralla surkea, tammikuu hieman pirteämpi ja nyt helmikuussa voisin vain lukea sivu toisensa, luku toisensa, kirja toisensa jälkeen. En nyt kuitenkaan aio kirjoittaa niistäkään, niin paljon kuin hyviä kirjoja rakastankin. Löytäisin tuskin tarpeeksi kuvaavia ja ylistäviä sanoja ja lässäyttäisin kaiken. Mutta viimeisimmät, Jeffrey Eugenidesin Middlesex ja Hélène Grémillonin Uskottuni olivat kerrassaan loistavia, kumpikin omalla tavallaan. En linkitä nyt mihinkään, koska en osaa valita, mihin linkittäisin. Googlettakaa.

Ja lopuksi vielä langoista. Onko kenelläkään kokemusta näistä? Ihanat värit, mutta 70% polyakryylia epäilyttää.

(Kamerani ladattavat patterit unohtuivat kummipojan itkuhälyttimeen, enkä laiskana ole saanut laitettua uusia. Siitä kuvattomuus.)

Lukuhommia

Tälläiselle näprääjätyypille on melkoinen kriisin paikka kun oikeassa kädessä komeilee rannetuki, ja lääkäri kieltänyt kaikki käsityöt, marjanpoiminnat ym. harrastukset. Yritän siis ottaa iisisti ja saada käteni kuntoon, että pääsisin jatkamaan ja esittelemään uutta projektiani! Ystävä tuli käymään kreivin aikaan juuri kun tuo käteni sai tuomion, ja toi minulle kirjan lainaan.

 

Pidin kirjasta yllättävän paljon ottaen huomioon, että päähenkilö ärsytti mua lähes koko ajan. Ja opin paljon kukkien kielestä :)

Olen tänä kesänä lukenut monta mahtavaa kirja, tässä seuraava mainitsemisen arvoinen.

 

Ihana, ihana, ihana! Kirjassa kerrotaan kahta tarinaa rinnakkain ja se on ihanan kepeä, mutta kuitenkin hienoja ajatuksia täynnä. Päällimmäisenä jäi mieleen lause "Sanotaan, ettei onnellista avioliittoa ole olemassakaan, mutta se ei ole totta. Helppoa avioliittoa ei sen sijaan ole olemassa."

Sitten kirja, jonka kaikkien pitäisi lukea!!

En halua sanoa tästä muuta kuin että yksi parhaimmista kirjoista, joita olen ikinä lukenut!

Tänään tehtiin miehen kanssa reissu kirjastoon ja nyt menen jatkamaan Sisarta. Alku on ollut ainakin hyvin lupaava.

Hieman perinteisempi juhannus

Vietin juhannuksen kotona aivan kuten Eikkukin, mutta vähän erilaisen näpertelyn parissa. 

Perjantaina heräsin liian aikaisin ja poimin kukkia aamukasteessa. Sekalainen kimppu päätyi isossa kannussa terassille ja lupiinit ovensuuhun.

Leivoin mansikkakkua ja mustikkapiirakkaa (joka syötiin ennen kuin tuli mieleen ottaa kuvaa).

Tein vihtoja. Ensimmäistä kertaa varmaan ala-asteen jälkeen. Vaari teki aina sidoksen, ja vaikka kuinka yritin samalla tavalla, se meni koko ajan poikki. Täytynee mennä opettelemaan vielä se. En ole aivan niin moderni, että tahtoisin sitoa vihtani nippusiteellä (sellaisenkin ohjeen löysin).

Luin Vaarallisen juhannuksen tänäkin juhannuksena. Aloitin riippumatossa ja jatkoin loppuun sohvalla. 

Tämä nyt ei ollut mitenkään minusta riippuvaista toimintaa, mutta pioni aukaisi ensimmäiset kukkansa! Voisin katsella sitä koko ajan.

Melko mustavalkoinen juhannus

Mies oli töissä koko juhannuksen, ja perjantai-illan grillailuja lukuunottamatta mä hengailin pääasiassa vain kotona. Sitten olikin aikaa tehdä ja näpertää kaikenlaista.

Taas kerran mulla on juhannusruusumatto kesken ja tietysti sitä piti juhannuksena jatkaa :) Tämä matto tulee keittiöön, mutta taitaa olla vielä yksi kuteenhakureissu edessä ennen kuin saan sen valmiiksi.

Täyttelin Miialta saatua synttärikirjaa. Vitsit tuo oli ihana!

.

Nappasin ennen juhannusta kaupasta muutaman kerän lankaa, että pystyin jatkamaan peittoprojektiani. Tein jotain muutakin isoäidinneliöistä, mutta esittelen sen vasta kun synttärisankari on lahjansa saanut :)

 

Nukuin koiran kanssa päikkäreitä ja luin aika mahtavan ja erilaisen kirjan! Suosittelen kyllä kaikille Juniorin erikoista elämää :)

Kävin tänään mumman työnä ja sain siltä raparperiä, joten nyt mä alan vääntämään piirakkaa. Mukavaa ja lämmintä sunnuntaita kaikille!

If you have a garden and a library you have everything you need

Tuo puutarhassa kruopsuttaminen ja kaivaminen ja kitkeminen ja istuttaminen ei oikein jätä aikaa lukemiselle, mutta kunhan tästä saadaan kaikki valmiiksi, aion maata tuntikausia riippumatossa tai piknikviltillä lukemassa. Jotenkin olen silti onnistunut keräämään taas pinon kirjoja pöydälle.

Koska Virgin suicides oli ihana elokuvana, mutta kirjana vielä ihanampi, hyllyyni kotiutui jo ajat sitten antikvariaatista Jeffrey Eugenidesin Middlesex. Takakannen perusteella tuskin olisin sitä valinnut (pitäisikin tehdä lista huonoimmista takakansiteksteistä), mutta nyt se vihdoin on luettavana ja kovasti pidän.

Huonoista tai liikaa paljastavista takakansiteksteistä puheen ollen, sain reissussa olleelta ystävältä jostain päin Italiaa Haruki Murakamin Sputnik - rakastettuni -pokkarin. En tiedä, kumpaan edellä mainituista tämä takakansiteksti lukeutuu, mutta varmasti se ei pääse pilaamaan mitään. Tämä on lukulistalla seuraavana.

Kirjastossakin on tullut taas käytyä, vaikka olen ikään kuin lakossa. Oma kirjastohuone sisältää vähän liikaa kirjoja, joita en ole vielä ehtinyt lukea. Mutta ehkä lakko koskee vain kaunokirjallisuutta. 

Tuulia Ahon ja Minna Kurjenluoman Puutarhan aika on ensimmäinen käsiini osunut puutarhakirja, jota tekee mieli silittää. En ole vielä puoliväliä pidemmällä, mutta mattapintaiset sivut, koko sivun tai aukeaman kauniit ei-puutarhakirjamaiset kuvat ja inhimillinen, anteeksi antava, innostuva ja ymmärtävä  teksti ovat jo vakuuttaneet, että tämä pitää saada omaksi.

Toinen lainani on Molla Millsin Virkkuri. Ehdin vasta nopeasti selata sen, mutta kummasti alkoi tehdä mieli kuteita.

Lopuksi vielä muutama kirppislöytö. Pekka Töpöhäntä on lapsuudesta tuttu uudemmista ja kuvitetummista painoksista, mutta en voinut vastustaa tätä 70-luvun alun painosta, jonka sai eurolla. Vanhoissa kirjoissa on jotain niin paljon enemmän. 

Flower Fairies -kirjat maksoivat 50 senttiä kappaleelta ja olen aivan rakastunut niihin. Alunperin nuo on julkaistu 20-luvun puolivälissä, mutta Google arveli minun omien olevan 40-luvun painosta. Aukeamalla on aina kuva vuodenaikaan sopivasta kukasta ja keijusta ja viereisellä sivulla englanninkielinen runo.

 

Nuoren naisen päiväkirja luonnon tapahtumista 1906 (painos vuodelta 1979) on muutaman viikon takainen kirppislöytö. Koko tuon vuoden ajan Edith Holden kirjasi ylös mielirunojaan ja englantilaisen talonpoikaiskulttuurin elämänviisauksia sekä eläin- ja kasvimaailman tapahtumia, jotka hän myös kuvitti. Kansiliepeessä kerrotaan, että Edith hukkui Thamesiin 49-vuotiaana ollessaan poimimassa kastanjapuun kukkia.