keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Kasvihuone kevätkuntoon

Mies teki minulle pari kesää sitten kasvihuoneen. Kasvihuone-sana tosin antaa jotenkin väärän vaikutelman. Kyseessä on tuollainen suhteellisen kookas rakennelma puuvajan päädyssä. Se on tehty valokatetta lukuun ottamatta kierrätysmateriaaleista: vanhoista ikkunoista, purkulaudoista ja jopa puulaatat maassa ovat olleet alunperin edellisen asuntoni parvekkeella. Toisin sanoen se näyttää hyvin minulta. 

Tänä vuonna kesä ei päässyt yllättämään, ja ehdin hieman laittaa kasvihuonetta kevätkuntoon. Maalattiasta puski auttamatta rikkaruohoja läpi, joten se peitettiin maisemointikankaalla. Olen jokseenkin skeptinen sen suhteen, että mikään oikeasti pystyisi  estämään rikkakasvien järjettömän kasvuvoiman, joten tämä kesä saa toimia testinä ennen kuin kankaan päälle levitetään mitään muuta.


Edellisten kesien kokemuksella voin kertoa, että ne hemmetin rikkakasvit työntyvät läpi jopa alareunan tiilistä. Ulkopuolellekin piti saada jotain estettä siis, mieluusti nätin näköistä. Kaivoin nurmikkokerroksen pois, laitoin maisemointikankaan ja aloin kärrätä järjetöntä kivimäärää.


Jottei aivan tylsäksi menisi, jätin koloja kivikkokasveille. Homma on vielä jokseenkin kesken, mutta valkoista ja pinkkiä patjarikkoa olen jo istuttanut, samoin luikertelevaa maksaruohoa, jota revin nokkosten seasta yhdestä ryteiköstä. Joitakin kivikkokasveja on vielä odottamassa (samoin toinen kivikko), ja äiti tuo vielä lisää omasta pihastaan.


Tältä kasvihuoneessa näytti sisäpuolelta kankaan ja puulaattojen jälkeen. Pikkulavoille tulee kasvusäkkeihin kurkkua, kirsikkatomaattia, vesimelonia ja paprikaa, osa kylläkin varmaan ruukkuihin, että mahtuu. Kuvassa ei näy tuo oikea peränurkka, sinne jätin tilan viiniköynnökselle. Tuo kolo sen sijaan kaipasi jotain koroketta yrttipurkeille.


Ja katsokaa, miten ihana vanha kaappi sinne löytyi! Toinen ylälaatikko puuttui, samoin toinen ovi, eikä jäljellä olevassakaan ole saranoita kiinni. Vähän puuöljyä sudin pintaan suojaamaan kosteudelta.


Kaappi sopi niin täydellisesti kasvihuoneeseen, että hypin ja kiljahtelin riemusta. Sinne mahtuu kaikki purkit ja istutusvälineetkin.


Ja mitä aarteita tuo kaappi pitikään sisällään! Kolme vanhaa kirjaa: kuvitetun Raamatun, Laskennon oppikirjan ja Lukukirjan.


Laskennon kirja taisi olla vanhin.


Lisäksi sieltä löytyi läjä ruosteisia hevosenkenkiä, joista yksi pääsi sisustuskaupan loppuunmyynnistä löydetyn ötökkätaulun kanssa oven päälle.


Samaisesta sisustuskaupasta olen joskus syksyllä ostanut tämän roikkuvan asian. Käyttötarkoitusta sillä ei vieläkään ole, mutta sen verran se huuteli minulle, että pakko se oli kotiin kantaa.


Enää kasvit puuttuvat!

3 kommenttia:

Irena kirjoitti...

Hienolta näyttää!

Tuohon roikkuvaan juttuun voi vaikka laittaa syksymmällä öljykynttilöitä valaisemaan ja lämmittämään ja samalla satokautta pidentämään :)

Miia kirjoitti...

Tuota ei saa mitenkään auki ja noista väleistä ei öljykynttilä mahdu. Tuikun saisi mahtumaan, mutta se todennäköisesti polttaisi maalipinnan irti.

Irena kirjoitti...

Ai se on niin pieni..
Entä sellainen kapea pieni lyhtykynttilä?