On taas se aika vuodesta, kun saa kaivaa aiemmin ostetut siemenpussit esiin. Tänä vuonna ostin jopa oikein tarkoitukseen sopivaa multaa (mikä tosin johtui kukkamultapussin tyhjyydestä), yleensä käytän kotona jo olevia. Kaupasta valikoitui mukaan Biolanin kylvö- ja taimimulta. Se oli kotimaista, ötökätöntä ja rikkakasvivapaata ja ennen kaikkea luomua. En harrasta syötävien kasvien kasvattamisessa keinotekoisia aineita.
Siemenpusseja olin toki jo hamstrannut varmaan vuoden ensimmäisen aurinkoisen päivän jälkeen. Vaikka pidänkin taimien kasvattamisesta ja siinä säästää pitkän pennin, jos on tapana haalia kasveja ympärilleen minun tapaani, kaikkea en silti kasvata. Kasvihuoneen takuuvarmat eli kurkun ja tomaatin ostan ehdottomasti ammattilaisten kasvattamina taimina, koska tahdon niiden myös jaksavan kantaa mahdollisimman suuren sadon.
Tänä vuonna purkkeihin päätyi kasvihuoneeseen testattavaksi paprikaa ja vesimelonia (naapurin suosituksesta), vanhaa tuttua basilikaa ja rosmariinia, kasvimaan yrttipenkkiin monivuotista timjamia ja (ensimmäistä kertaa ikinä) kesäkukiksi kelloköynnöstä, pensas- ja köynnöskrassia ja hetken mielijohteesta napattua leijonankitaa (sitä kasvatettiin ala-asteella ekalla tai tokalla).
Tilaa on vielä ruhtinaallisesti, mutta olen niin pulassa purkkieni kanssa sitten, kun nuo kaikki pitäisi koulia. Todennäköisesti kaikkea on aivan liikaa, mutta mieluummin jakelen niitä pois kuin jännitän vähäisten siementen itämistä.
Ps. Viiru kylvi Pesosen kasvimaalle lihapullan. Aivan niin eksoottiseksi en kuitenkaan heittäytynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti