perjantai 27. helmikuuta 2015

Kiitos-sukat

Wow. Täälä on oikein saatu jotain aikaiseksi. Nimittäin yhdet sukat. Pienen tyttövauvamme nukkumisessa on ollut ongelmia ja vatsakivutkin vaivanneet pientä. Kuulin puskaradion kautta eräästä miehestä, joka on vyöhyketerapialla hoitanut monia vauvoja "kuntoon". Soitin hänelle ja hän otti meidät vastaan, vaikka on ollut eläkkeellä jo hyvän aikaa. Ne kaksikymmentä minuuttia, jotka hän hieroi tyttömme jalanpohjia ja teki taikojaan, muutti koko meidän elämän. Meidän nelikuukautinen nukkuu nykyään parhaimmillaan 11 tuntia putkeen öisin, eikä vatsakaan enää vaivaa. (Noh, kohta alkaa tietysti hampaat valvottaa :D) Halusin jotenkin kiittää tätä ihanaa miestä, joka auttoi meitä vaikka virallisesti onkin jo eläkkeellä. Ja mitä muutakaan mä olisin keksinyt tehdä kuin sukat. Nämä tehty tällä Novitan ohjeella.




Mukaan laitoin vielä kortin ja syränkeksejä.

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Hei, olen Miia ja (ilmeisesti) olen lankahamsteri

Järjestelin vihdoin langat. No tuota, hupsista. Tästä vielä puuttuvat ne, jotka ovat kiinni viidessä (toinen hupsista) keskeneräisessä työssä. Saa läväyttää tämän naamalle, kun seuraavan kerran nurisen sopivien lankojen puutetta.


tiistai 17. helmikuuta 2015

Pullan leipominen on tekniikkalaji

Muutin aikoinaan kotoa pois kerrostaloasuntoon, jossa viihdyin reilut kuusi vuotta. Meidän rappu oli aika mummovoittoinen ja siellä tuoksui usein pulla. Innostuin toisinaan itsekin leipomaan tuoksun houkuttelemana. Tein ohjeen mukaan, ja uunituoreina pullat olivat hyviä, mutta sen jälkeen niistä tuli kovia ja kuivia ja jauhoilta maistuvia. En ymmärtänyt ollenkaan, noudatin ohjettakin tarkasti. Pullanhan piti olla aika yksinkertainen juttu. Muutaman epäonnistumisen jälkeen turvauduin mummun apuun.

Silkasta viime vuosien onnistumisen riemusta raotan teillekin mummun pullasalaisuuksia (ei ne oikeasti ole sen enempää salaisia kuin erikoisiakaan).

1. Heivaa ohje ennen jauhojen lisäämistä. Nesteen, sokerin, suolan, kardemumman ja munan määrän vielä voi ohjeen mukaan mitatakin, mutta jauhoja ei. Jauhot lisätään näppituntumalla. Ja kuten lettutaikinasta tiedetään, ne turpoavat nesteessä. Mummun mukaan pullataikinasta tehdään niin löysä, että sen juuri saa leivottua. Niin saa pehmeää pullaa. Se, minkä paksuista taikinaa saa leivottua, onkin sitten kokeiltava, mutta kertaakaan en ole jauhoja laittanut niin paljoa kuin ohjeessa.

2. Sitko. "Älä hipellä sitä taikinaa", sanoi mummu. Kunnolla vaan nyrkistä, hyvä paikka purkaa kaiken maailman ahdistukset, patoutumat ja stressit. Sitkoa on tarpeeksi sitten, kun taikina venyy läpikuultavaksi ennen repeämistä. Saattaa vaatia vähän käsivoimia.

3. Malta kohottaa, sekä ennen leipomista, että ennen paistamista. Ei silti kannata unohtaa taikinaa liian pitkäksi aikaa, se nimittäin elää. Itse olen kerran kaapinut kulhosta yli kohonnutta pullataikinaa kylppärin lattialta (kohotin lattialämmityksellä) ja voin kertoa, että siitä oli hauskuus kaukana.

Kivaa laskiaistiistain iltaa kaikille, toivottavasti saitte pullaa! Itse leivoin jo sunnuntaina, ja taisi olla kiire päästä herkuttelemaan, kun kuvatkin unohtuivat.

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Kevätsukat

Jokin aika sitten tunsin pakottavaa tarvetta saada yhdistää sinapinkeltaista ja vaaleanpunaista. Nallea olisin halunnut, koska siinä sinapinkeltainen on täydellisemmän värinen, ja lanka muutenkin enemmän itseä miellyttävä. Vaaleanpunainen kuitenkin väreistä puuttui, joten ei muuta kuin 7 veljestä tarjouksesta useampikin kerä.


Jokseenkin hämmentävää valita viisi väriä, joista kolmea ei ikinä käyttäisi yksistään.


Niin kiire oli saada kuvata, että tuli sitten neulottua ensimmäinen kuviokin väärin. Onneksi aina voi purkaa.


Herkullinen väriyhdistelmä ja aurinko, pakkohan sitä oli napsaista kuvia jo keskeneräisenä.


Kirjoneule ei ole vahvinta alaani. Ymmärrän kyllä, miten se tehdään, mutta toteutus ontuu. Neule jää helposti löysäksi liiallisen kireyden pelossa. Ja nuo langanjuoksut! Osaan kyllä kiepautella lankoja pidemmissä juoksuissa, mutta joku kirjoneuleasiantuntija valaiskoon, miten se tehdään ilman, että sidottava lanka vilkkuu silmukoiden välistä. Minusta se yksinkertaisesti pilaa kaiken ja jätän mieluummin lankalenkkejä roikkumaan. Ainakin itselleni tehdessä, osaan kyllä varoa käyttäessäni. (Samasta syystä muuten aiemmin hehkuttamani neuloessa päättely ei toiminut, ja päättelin näitä sukia valehtelmatta pari tuntia.)


Sukkien kuvio Muita ihania -blogin ohjeella, sieltä vähän väri-inspiraatiotakin.


Ihanat näistä tuli, kaikesta huolimatta. Lempparisukat itselle kevättalven päiviin, kun aurinko sattuu silmiin ja olo on kepeän levoton.


lauantai 14. helmikuuta 2015

Hyvää ystävänpäivää!

Näin meillä saa ainaskin kissu viettää päivää parhaan ystävänsä kanssa <3 Taitaa olla koiralle kova pettymys! Hyvää ystävänpäivää kaikille!

perjantai 13. helmikuuta 2015

Teen pauloissa

Täällä ei oo sitten noi neulomukset, eikä niin muutkaan askareet oikeen edenny mihkään. Niskat ollu sen verran juntturassa, etten oo oikeen viittiny niitä kiusata enempää.
Siinä se sukka nököttää koskemattomana samassa paikassa ku viime postauksessa. No, asiasta kukkaruukkuun... Oon aivan menny villiks teitten kanssa! Onkohan toi nyt edes oikein sanottu, teitten?! Siis teen. Se mitä juodaan. Ennen oon ollu kovakin kahvin kittaaja, mutta viime aikoina närästys kahvin juonnin jälkeen on menny aivan mahottomaks. Joten aattelin kokeilla teetä ja nyt ollaan ihan koukussa. Oon siis juonu ennenki teetä, mutta lähinnä pussiteetä. Mutta nytten kokeilin puruteetä ja jotenkin tuntuu, että näissä maku on parempi.

Ton sleep easy teen sain joululahjaksi ja sitä saa ainakin luontaistuotekaupasta ja vissiin prismasta. Sitä en oo vielä kokeillu, joten en osaa sanoa auttaako. Ens viikolla vois ottaa kokeiluun ku on aamuvuorokin. Noi Nordqvistin valkoinen tiikeri ja vihreä earl grey teet on ihan sika hyviä. Toi valkonen tiikeri tuoksuu aivan jumalaisen hyvälle ja hyvää onkin! Maustettua valkosta teetä, jossa mansikn, vaniljan ja greipin aromit. 
Toi vihree tee on maustettu bergamontilla ja siinä seas on myös ananaksen paloja. Nam!
Jatkan näitten kanssa fiilistelyä kotona ja katton josko sitä huomenna vaikka tekis jotain järkevää. Eipä mulla muuta oikeestaan tällä kertaa. :)

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Iloinen hippo

Aiemmin vilautetuista riemunkirjavista puuvillajämälangoista syntyi hippo. Tarkemmin sanottuna Happypotamus, jonka ohje löytyy täältä. Itse tosin en osaa tuolta ostaa yhtään mitään, mutta sain onneksi työkaverilta ohjeen lainaan.


Hippo syntyi pala kerrallaan. Yhtäkään afrikankukkaa en ole aiemmin virkannut, mutta nyt innostuin. Ties mitä muuta niistä vielä teen.


Hiposta tuli melko suuri, n. 60 cm pitkä. Lanka varmasti vaikuttaa kokoon. Omani tein Novitan Miamista 3½ koukulla.


Ihanan muhkea se on, niin takamuksesta kuin kuonostakin!


Hippoakin kevättää jo, se nauttii auringosta.

perjantai 6. helmikuuta 2015

Jämälangat käyttöön

Kaivelin lankavarastoa pikkasen ja löysin sen pussukan, jonne oon runtannut kaikki lankakerien loput. Ai kamala ku niitä olikin paljon! No, ne on säästetty ajatuksena tehdä niistä jotain, joskus... Tässä vain murto-osa niistä.

Lähinnä ajattelin ottaa käyttöön seiskaveikkoja, raita- ja polkkalangat. Kuvat jotenkin vääristää, että kerissä olis paljonkin jäljellä, mutta eipä ole. Just sellasia määriä, että jonkun muun langan kanssa niistä sais jotain. 



Vielä joutuu miettimään millasia yhdistelmiä sitä tekis, mutta siinä nyt joitakin ideoita. Lähinnä näistä tulee varmaankin miesten sukkia. Isä on villasukkien suurkuluttaja! Muutamat sukat on vielä tilauksessa. Kaikki edelliset kun on kulutettu puhki.
Tässä nyt ensimmäistä sukkaa. Saas nähä mitä näistä tulee. :)

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Kolmas kerta toden sanoo

Hermot ei oo varmaan ikinä menny näin pahasti, kun näitten sukkien kanssa. Tämä seiskaveikan viidakkolanka ei ole nyt mielestäni aivan siitä onnistuneimmasta päästä. Onneksi nyt vihdoin ja viimein sain kumminkin jotain aikaseksi. Aloitin ensimmäisen kerran sukkaa tehden 12s per puikko. Hetken neulottuani ihmettelin kuinka " seepralanka" alkoi muistuttamaan dalmaatialaislankaa. Sukan alkuun jo alkoi muodostua jättikokoinen iso musta laikku ja muuten sukka olikin valkoinen. Vielä hetken jatkoin neulomista, jolloin totesin, ettei tuo laikun kohta muutu mihinkään, vaan jatkaa vaan kasaantumistaan samaan kohtaan. Ei muuta ku purkuun. Onneks tossa vaiheessa olin vasta tekemässä sukanvartta.

Noh, toisella kertaa 12s per puikko ja ajattelin vaihtaa langan aloituskohtaa. Pian huomasin kumminkin sukan varteen mudostuvan paksun "spiraalin" mustan rannun, joka ei myöskään näyttänyt järin ihanalta. Tässä vaiheessa aattelin, että ostamassani kerässä on jotain vikaa ja aloin vähän netistä katselemaan muitten kokemuksia. Kappas, en ollutkaan ainoa! Tekeleitä oli monen laisia, laikullisia ja raidallisia. Joo vyötteessähän lukee " kuviointi vaihtelee tuotteen koon mukaan". Kumminkin kyseessä on seepralanka, joka (siis seepra) on mielestäni raidallinen, eikä laikullinen? Harmi ku ei tullu otettua kuvia noista kahdesta yrityksestä.

Ajattelin, että vielä kerran kokeilen ja heitän vaikka koko kerän roskiin jos ei nyt onnistu. Aloitin 14s per puikko. Jos silmukkamäärän vaihto auttaisi.
Vihdoinkin alkoi näyttämään järkevälle ja raitaa pukkas! Ilmeisesti toi silmukkamäärä ratkas ongelman. Yleensä vaan satun naistensukat tekemään 12s per puikko. No näistä tulkoon sukat vaikka isälle.
Kärkikavennusten aikana huomas hyvin kun silmukkamäärä väheni 12s per puikko, alko taas muodostua tuo laikku tohon jalkapohjaan. Sitten taas siitä vähempi silmukkamäärä teki ihan raitaa. En ymmärrä!
Tällaset niistä nyt sitte tuli. Iskälle just hyvät. :) Oli pikkasen kettumaiset, mutta tulipahan tehtyä!

Sitte lopuks karvakamuista kuvaa. Kissa fiilistelee takan edessä. Taitaa olla vielä aika lämmin. Viikonloppuna koissu sai vähä aivopähkinää. Kyllä sai peli kyytiä!

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Rahkapiirakka

Jaan teille nyt lemppariohjeeni rahkapiirakkaan. Meillä tehtiin kotona tätä usein. Pienempänä yhdessä äitin kanssa ja isompana siskon kanssa kahdestaan. Jossain vaiheessa osasin ohjeen ulkoa. Onhan tämä käsittämättömän helppo ja nopea, edes sähkövatkainta ei tarvita. Aineksetkin yleensä löytyvät kotoa valmiiksi (eikö tällaisena fitness-aikakautena rahkaa löydy lähes joka jääkaapista?), eikä se sitruunamehukaan pakollinen ole.



Rahkapiirakka

Pohja:
4 dl vehnäjauhoja
1 ½ dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 tl vanilliinisokeria
125 g voita
1 dl piimää
1 kananmuna

Täyte:
1 prk rahkaa
1 dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria
1 kananmuna
sitruuna-/limemehua


Sulata voi. Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään ja lisää voisula. Sekoita muruksi. Jaa muruseos kahtia. Lisää toiseen puoleen piimä ja muna. Sekoita hyvin. Sekoita täytteen aineet keskenään. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan. Kaada päälle täyte ja ripottele muruseos. Paista 200 asteessa 20-30 min.