Kesäkakku

Juhannuksen kunniaksi leivoin kakun. Testausta odotti tämä ohje, jonka bongasin aiemmin keväällä. Marjoja tahdoin enemmän ja sokeroituja ruusunterälehtiäkin piti päästä kokeilemaan (olisivat varmaan onnistuneet paremmin, ellei olisi tarvinnut keräillä niitä kaatosateessa).

Kakku oli hurjan hyvää! Jotenkin britamainen pohja tuosta tuli, vaikkei valkuaisia erikseen vatkattukaan. Ja marjat toivat sopivaa raikkautta vastapainoksi. Kannattaa kokeilla! Itsellä on parhaillaan uunissa jo toinen.

Louhisaaren juoma

Lapsuuden kesinä mökillä juotiin monesti mummun tekemää Louhisaaren juomaa. Jostain se tuli taas mieleen ja päätin kokeilla itsekin juhannukseksi. Ohjetta katsoin vähän sieltä sun täältä, eipä niissä suurempia eroja ollut.

Louhisaaren juoma

4-5 l mustaherukan lehtiä

2 sitruunaa

5 dl sokeria

5 l vettä

herneen kokoinen pala hiivaa

Huuhtele mustaherukan lehdet. Pese sitruunat, kuori, poista valkoinen osa ja viipaloi. Laita sankoon lehdet, sitruunan kuoret ja viipaleet, sokeri ja kiehuva vesi. Jäähdytä kädenlämpöiseksi. Liota hiiva haaleaan veteen ja sekoita joukkoon. Jätä kannella peitettynä huoneenlämpöön. Pullota seuraavana päivänä ja säilytä viileässä. Juoma on parhaimmillaan muutaman päivän kuluttua.

Ei kesää ilman villasukkia

Viikonloppuna juhlittiin 80-vuotiasta mummua ja 90-vuotiasta pappaa. Lahjoja ei kuulemma saanut viedä, muttei sitä aivan tyhjin käsinkään viitsinyt mennä. Neuloin kummallekin villasukat. Mummu kun on suvulle neulonut vuosien saatossa lukemattomia villasukkia. Lankana Novitan 7 veljestä, se nyt vain sopi niin hyvin. Mummun sukkien ohje täältä, tosin erilaisella kantapäällä. Vaarin sukkien varren mallikuvio täältä, jalkaterän neuloin vain sileää.

Kesä on täällä

Ihan hunningollehan tässä blogiin kirjoittamisessa taas kevään tullen jouduttiin. Vapaa-aika on kulunut puutarhassa, on uusittu ja laajennettu kukkapenkkiä, kruopsutettu vähän siellä ja täällä, laitettu kasvihuonetta ja kasvimaata ja ties mitä kaikkea.  Nyt on ensimmäinen kesälomapätkä ja aikaa kirjoittaa taas tännekin. Ehkäpä kuvapläjäyksellä on hyvä aloittaa.

 

Pitkästä aikaa

On siitä taas hetki vierähtänyt kun mitään käsityöhommia on kerenny tekemään. Tälläkään kertaa mitään kovin ihmeellistä tekeillä ole, mitäpä muuta näppärää kun isoäidinneliöitä. Helpot jättää kesken ja kaivaa esiin kun taas kerkiää tekemään. 

Tosta eco cottonista ajattelin tehä jonkun peiton, hitaasti mutta varmasti. 

Vielä noi muutamat palaset saavat toimia sisustuselementtinä...