Vihdoinkin joulukuu! Tällainen jouluihminen on todellakin odottanut sitä. Olen juurikin se tyyppi, joka googlettelee ensimmäisiä inspiraatiokuvia elokuun pimenevinä iltoina, tekee joulukortit ehkä lokakuussa, ostelee lahjoja pitkin syksyä ja suunnittelee jouluruokia marraskuussa. Niin ja leikki pienenä joulupukin pajaa siskonsa kanssa kesälomalla.
Tämä loppusyksy meni vähän liiankin tiiviisti kranssien parissa. Niistä lisää, kunhan saan ne muutamat kuvat. Tässä kävi ne tavalliset "oho, unohdin ottaa kuvia" ja "hemmetti, patterit loppu". Kuvassa kuitenkin meidän oma kranssi ja varoittava esimerkki siitä, miten käy, jos tiedustelee miehen toiveita.
Vihdoin pääsee jouluttamaan täysillä! Perjantain heräteostos, pari nippua tulppaaneja. Moni mieltää ne kevääseen, mutta minulle ne ovat talvikukkia ja yksiä lemppareita.
Tänä aamuna sai avata ekan luukun! Olisin toivonut luukuista paljastuvien kuvien sopivan tuohon isoon.
Talvimuumit muuttivat eturiviin.
Tänään on ripustettu jouluvaloja niin sisälle kuin uloskin. Ne vanhimmat riemunkirjavat, jotka ovat olleet ikkunassa jo silloin, kun oli pikkusiskon kanssa yhteinen huone, poistuivat keskuudestamme. Palanut lamppu, käsiin mureneva muovi ja se systeemi, kun yksi ei pala, niin mikään ei pala. Vähän suretti, mutta onneksi on vielä toiset.
Tämän vuoden laatikkourakka alkoi lantulla.
Loppuillan aion polttaa kynttilöitä ja neuloa sohvannurkassa villatakkia kummipojalle.
Mitä teidän joulukalentereiden ensimmäisestä luukusta paljastui?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti