Kettusukat

Eräs pikkutyttö kirjoitti joulupukille jo kesällä. Listalla oli joulupukin muorin neulomat sukat. Minä sain kunnian tuurata kyseistä rouvaa. Lankoina 7 veljestä ja Nalle, koko 32. Toiveena oli kettuaiheiset sukat ja tällaiset niistä tulivat. Kuvat nyt ovat niin järkyttäviä kuin vain aamulla kuuden aikaan väsynyt kuvaaja kivikautisella kamerallaan voi saada. Eiköhän niistä kuitenkin tärkein välity.

Joulua kohti

Meillä leivottiin itsenäisyyspäivänä pipareita. Dinosauruksia, siilejä, oravia ja muutama sydänkin. Taikina oli uudella ohjeella, sen yläpuolella luki kursiivilla "Tämä piparkakkutaikina pysyy hyvin muodossaan, kun sen paistaa." Valmiista pipareista ei ole kuvaa, keskityttiin enemmän niiden syömiseen, mutta mainittakoon, että meillä on melkoisen läskejä dinosauruksia, pilven muotoisia siilejä ja mutanttioravia.

Itsenäisyyspäivänä tehtiin kerrankin jälkkäriä (siinä ne läskit dinot nyt näkyy!) ja syötiin kynttilänvalossa.

Lumisiin viikonloppuaamuihin on jo kuulunut riisipuuro ja kanelinen luumu-rusinasoppa.

Muistakaa postittaa joulukortit!

Tänään on 13. päivä ja perjantai ja viimeinen mahdollisuus lähettää kotimaan joulutervehdykset edullisempaan hintaan. Omani sain postiin jo eilen. Yhden ainoan kerran on jäänyt näin viime tippaan, mutta silloinkin ne lojuivat siinä punaisessa kuoressa merkit liimattuina muutaman viikon, kun unohdin aina ottaa mukaan.

Ensin ei ollut aikaa ja sitten ei napannut mikään Tiimarin valikoimissa, eikä muuallekaan ehtinyt. Maanantaina näpersin sarjatuotantona näitä, mutta kuvaaminen vähän jäi. Katsokaas, kun on sellainen kivikautinen kamera (ei sentään filmillä kuitenkaan), ja töihin lähtiessä ja sieltä tullessa on pimeää, lopputulos on tämä.

Ilman salamaa tuollaista ruskean ja keltaisen sävyistä. Korttipohja on oikeasti luonnonvalkoinen.

 Ja salamalla näin kalpeaa meininkiä.

Tällaiset niistä nyt tuli. Ensi vuonna sitten taas ajoissa ja ajatuksella.

Kässänopen painajainen

Tätä projektia olenkin varmaan vilautellut jo alkuvaiheessa. Kyseessä on kässänopen painajaisen villatakki ja ohjetta löytyy ainakin täältä. Tuollainen simppeli ainaoikeinneuleena, mutta kuitenkin kiva. Kuva on huono pikaräpsy 1- ja 3-vuotissynttäreiltä, kun saatoin unohtaa ottaa kuvia, kun olin ensin torstai-iltana tehnyt näitä kahteen, perjantaina puoli kahteen ja lauantaina saanut viimeisen napin ommeltua tuntia ennen synttäreiden alkamista.

Napit ostin Pohjanmaan ompelukone -liikkeestä Seinäjoelta. Halusin puunapit, ja siellä on mielettömän hyvä nappivalikoima ja ihana palvelu. Suosittelen, jos ikinä tarvitsette nappeja, nauhoja tai mitään muuta ompelemiseen liittyvää!

Tonttujen touhuja

Mulla alkaa joululahja-asiat olla melko hyvällä mallilla ja pakettejakin on jo vähän käärittynä. Tänä vuonna mennään melko mustavalkoisella teemalla. Toinen mun lemppari on tuo voimapaperi.

Oltiin eilen Ikeassa shoppaamassa ja vaikka mulla oli jo valmiiksi pakettikortteja, oli pakko ostaa tuollaisia lisää.

                                      Tiimarissa myytiin noin söpöjä kettuja.

Olen jemmannut pilttipurkkeja ja lasipurkkeja jo kauan, ja vihdoin keksin miten tuunata niitä. Ostin Ikeasta kuvioteippiä ja teippailin sitä purkkien kylkeen. Sitten vaan tuikut sisälle ja olohuoneen pöydälle.

Chorizopiiras

Meillä oli eilen pienet marttispikkujoulut Eikulla. Ja kuten kuvasta näkyy, ehkä puolet ajasta keskityttiin syömiseen.

Kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä chorizopiirasta, ja koska se oli aika hyvää, ajattelin jakaa reseptin teillekin. Ohje löytyy täältä vähän paremman kuvan kera. Hieman ohjetta muokkasin, kun lähikauppani ainoa chorizo oli leikkeleversiota, ja purjoakin laitoin vain n. 15 cm palan.

Joulukuu!

 

 

Vihdoinkin joulukuu! Tällainen jouluihminen on todellakin odottanut sitä. Olen juurikin se tyyppi, joka googlettelee ensimmäisiä inspiraatiokuvia elokuun pimenevinä iltoina, tekee joulukortit ehkä lokakuussa, ostelee lahjoja pitkin syksyä ja suunnittelee jouluruokia marraskuussa. Niin ja leikki pienenä joulupukin pajaa siskonsa kanssa kesälomalla.

 

 

Tämä loppusyksy meni vähän liiankin tiiviisti kranssien parissa. Niistä lisää, kunhan saan ne muutamat kuvat. Tässä kävi ne tavalliset "oho, unohdin ottaa kuvia" ja "hemmetti, patterit loppu". Kuvassa kuitenkin meidän oma kranssi ja varoittava esimerkki siitä, miten käy, jos tiedustelee miehen toiveita.

Vihdoin pääsee jouluttamaan täysillä! Perjantain heräteostos, pari nippua tulppaaneja. Moni mieltää ne kevääseen, mutta minulle ne ovat talvikukkia ja yksiä lemppareita.

Tänä aamuna sai avata ekan luukun! Olisin toivonut luukuista paljastuvien kuvien sopivan tuohon isoon.

 

Talvimuumit muuttivat eturiviin.

Tänään on ripustettu jouluvaloja niin sisälle kuin uloskin. Ne vanhimmat riemunkirjavat, jotka ovat olleet ikkunassa jo silloin, kun oli pikkusiskon kanssa yhteinen huone, poistuivat keskuudestamme. Palanut lamppu, käsiin mureneva muovi ja se systeemi, kun yksi ei pala, niin mikään ei pala. Vähän suretti, mutta onneksi on vielä toiset.

Tämän vuoden laatikkourakka alkoi lantulla.

 

Loppuillan aion polttaa kynttilöitä ja neuloa sohvannurkassa villatakkia kummipojalle.

Mitä teidän joulukalentereiden ensimmäisestä luukusta paljastui?