Maailman parasta mehua olen maistanut lukioikäisenä sen hetkisen poikakaverin luona. Hänen äitinsä oli tehnyt sen raparperistä ja se oli ihan taivaallista. Sen parempaa mehua ei ole sen koommin tullut vastaan. Nyt yritin itse tehdä ja ihan hyvää siitäkin tuli.
Ja hei, peitto on vihdoinkin valmis! Veljeni on ilmeisesti kuullut isoäidinneliöistä, koska kysyi että onko nämä sitten jotain vaarin kuuskulmaisia. No niitäpä niitä.
Reunasta ei tietenkään tullut tasainen mutta tykkään tuosta juuri noin.
Ja aika isokin siitä tuli. Ja mätsää meidän uuteen olohuoneen mattoon! Jälkeenpäin tuli mieleen, että olisi voinut olla hauska, jos olisi tehnyt muutaman KELTAISEN palan tuonne sekaan. Nyt mielessä onkin jo niin monta seuraavaa projektia etten tiedä mistä aloittaisi !
Oikein ihanaa juhannusta kaikille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti