Kolme koota

Tää on niin tällästä. Saan noin viikkoa ennen äitin synttäreitä ajatuksen, että neulon kaulurin lahjaksi. Viikkoa. Ennen. Entisessä elämässä ei mikään mission impossible mutta nykyisessä vähän joo. Mutta hei, sainpas valmiiksi. Jopa muutamaa päivää ennen deadlinea, wow!

Kalpea naama piilossa. Meillä täällä sairastetaan koko porukka ilmeisesti sitä influenssaa nyt sitten. Minäkin, jolla ei yleensä edes kuume nouse, oon saanut nauttia yli 38 asteen lukemista.

Vaikka mä en ole jotenkin vielä ehtinyt edes kevättä ajatella/toivoa/odottaa, tänä viikonloppuna on ollut jotenkin sellainen kevät-olo :D

Täällä nautitaan harvinaisen hiljaisesta aamusta kera kahvin. Tyttö on ollut isovanhemmillaan hoidossa, jotta me saataisiin edes yksi yö nukuttua kunnolla ja mahdollisuus parantua tästä viheliäisestä taudista. Nukuinkin sitten 12 tuntia! Ikävä on jo, mutta onhan tää aika luksusta näin välillä.

Pikkutöppöset

En ole koskaan huovuttanut mitään. Jostain syystä miellän huovutetut asiat keski-ikäisiin hieman omalaatuisiin naisiin. Sellaisiin, jotka saattavat olla päästä varpaisiin samassa värissä, tai vaihtoehtoisesti jokainen vaatekappale eri väriä, mutta ei missään nimessä mustaa, valkoista tai harmaata. Sellaisiin, joihin törmää käsityöpiireissä ja kotiseututapahtumissa. Mitenkään pahalla en tätä sano (ei minullakaan ole aikomus verhoutua musta-harmaaksi keski-ikäistyttyäni), tuo vain sattuu olemaan ensimmäinen huovutetuista jutuista tuleva mielikuva. Sen sijaan ihan perinteisistä huopatossuista pidän, sellaiset minullakin on ihan pienenä ollut, punaisena. On ne vieläkin tallessa.

Pitkin syksyä ja talvea huovutettuja tossuja varrella ja ilman tuli eteen Internetin ihmemaailmassa. Jotenkin sivuutin ne täysin. Näillä pakkasilla mielessä on käynyt aina toisinaan, miten lämpimät sellaiset olisivat. Paljon paremmat kuin tavalliset villasukat. En kuitenkaan saanut aikaiseksi, kun monilla on tuntunut menevän huovutus vähän pieleen. Eroja pesukoneissa ja sellaista. 

Hetken mielijohteesta päätin kuitenkin tehdä töppöset työkaverin vauvalle. Voin kertoa, että epäilys oli suuri, kun nuo ylemmän kuvan neulomukset sain valmiiksi. Onhan ne aivan valtavat pienelle vauvalle. Junasukat häälyivät mielessä varavaihtoehtona. Ja olihan niissä pesukoneissa eroja. Kaksi kertaa sai pestä tavallisella ohjelmalla ja heittää vielä kuivausrumpuunkin lopuksi, että kutistuivat ja huopuivat tarpeeksi.

Tulihan niistä aika söpöt! Varteen neuloin vain joustinta Novitan Woolilla. 100% villaa siis nämä töppöset, varmasti lämpimät. Toivottavasti tuli sopivan kokoiset, tuo vauvojen jalan kokoarviointi ei ole vahvinta osaamistani.

Ohje täältä, suosittelen.

Tiskirättejä ja työhanskoja

Heipä hei ja hyvää uutta vuotta! Kokeilen nyt ensimmäistä kertaa päivittää tabletilla joten katsotaan mitä tästä tulee. Olisi ollut ihan hirveästi jouluista matskua blogiin mutta nyt niiden päivittäminen taitaa kyllä olla jo vähän myöhäistä. Elämä on jotenkin niin hektistä nykyään. Kotonakin on jatkuvasti sotkuista ja mitään ei muka kerkeä ja niin paljon kuitenkin haluaisi. Kun kirjauduin bloggeriin, tajusin että en lue enää edes blogeja paitsi hyvin satunnaisesti. Olisi ihana ehtiä taas niitäkin katselemaan ja saamaan ideoita. Ja ettei tämä kiire ainakaan hellittäisi, arvatkaas mitä tyttö alkaa tänä vuonna tehdä?

Tälläisiä on tullut selailtua aika paljon....

...ja ideoita ja inspiraatiota on revitty talteen...

...ja kavereilta tuli tälläinen setti joululahjaksi :) Kuvasta puuttuu vatupassi ja joku työkalu, jonka nimeä en muista. Eli me aletaan rakentamaan omaa tupaa! Tai joku muuhan sen rakentaa, mutta kyllä siinä tuntuu meillekin töitä lankeavan ihan kiitettävä määrä. Mä olin jotenkin ihan otettu noista pienemmistä hanskoista. Ilmeisesti luotetaan siihen, että mäkin osaan siellä raksalla sitten jotain edes duunata :D Mukavaahan ja jännää tämä on, mutta kaikesta päätellen taas on tulossa aikamoinen ja erilainen vuosi. Mutta sehän nyt ei enää ole mitään uutta, heh.

Heti vuoden alkuun tilasin netistä bambulankaa. Tuosta Prismasta kun sitä ei löytynyt. Sain jonkun ihme virkkausvimman ja tein vähän tiskirättejä. Tai no, oikeastaan bongasin kivan joululahjaidean vähän liian myöhässä (lahjat oli jo valmiina) joten näistä kehkeytyy jotain sitten ensi jouluksi. En kyllä ikinä ole ollut näin aikaisin asialla joululahjojen suhteen :D

Nämä valmistuu mukavan nopeasti ja automatkat kyytiläisenä tulee hyödynnettyä koukku kädessä.

Mutta nyt, hyvää yötä!

Pakkaspäivän puuhia

Ihanaa, kun on lunta! Näyttääkin jo ihan talvelta. Täällä on vellottu jossain inspiraation ja isojen projektien välimaastossa. Hurjasti huvittaisi tehdä kaikkea, mutta josko ensin nuo pari isompaa juttua loppuun, että jotain valmistuisikin. Heti alkuvuodesta aika kului pienen pintaremontin parissa, mutta nyt on taas ehtinyt heilutella puikkojakin.

Odotin vähän lauhempaa sunnuntaita ja enemmän ulkoilua, mutta eipä tuolla pakkasessa loputtomiin tarkene. Hetken mielijohteesta päätin leipoa karjalanpiirakoita, kun kerran oli aikaa. Mummun ja vaarin ohjeella sellaisen jokseenkin liioitellun määrän, saapa pakastimeen asti. Harmaasta Suomivillasta on tulossa villatakki, siinäpä päivän toinen ajanviete. Leppoisaa sunnuntai-iltaa itse kullekin!

Pipo päässä pakkasella

Vuoden viimeisenä käsityönä neuloin itselleni pipon viime keskiviikkona. Ohje on syksyn 2014 Novitasta, ja olen katsellut sitä vaikka miten kauan. Ohjeessa pohjavärinä oli harmaa ja kuviossa luonnonvalkoista, ruskeaa ja sinapinkeltaista. Kyseinen väriyhdistelmä ei oikein napannut.

Appiukolta sain joulun aikaan pussillisen lankoja. Siellä oli tuo luonnonvalkoinen Isoveli (ja petrooli, vaikka sitä löytyi itseltäkin). Tähän saakka pohjaväri puuttui, enkä jotenkin ole saanut aikaiseksi ostaa.

En ole vielä päättänyt, mitä mieltä piposta olen. Toisaalta se on tosi kiva, toisaalta tunnen itseni pikkulapseksi se päässä. Mutta on sitä jo tullut käytettyäkin!