Joulun fiilistelyä ja kotijuttuja

Oli pakko jo viime viikolla vähän laittaa jouluvaloja. Me oltiin tekemässä kauppoja talosta ja tarkoitus oli päästä muuttamaan joulukuussa uuteen isompaan kotiin. Kaupat kuitenkin valitettavasti peruuntui ja me "jouduttiin" jäämään vielä tähän kolmioon asumaan. Tarkoitus olisi nyt sitten alkaa rakentamaan omaa tupaa. Tontti on valmiina ja tällä viikolla tapaaminen erään talofirman edustajan kanssa. Pettymys oli kuitenkin kova koska olin koko ajan ollut siinä uskossa, että kohta saamme lisää tilaa. Teimme vähän muutoksia tähän kotiin ja sain taas intoa alkaa täällä sisustelemaan ja muuta. Kyllä tässä nyt vielä "muutama" kuukausi kuitenkin asutaan. Nuo jouluvalot ja joulun kolkuttelu piristää kummasti mieltä.

Makuuhuoneesta siirtyi pinnasänky pois toiseen huoneeseen ja makkariin tuli kertaheitolla enemmän tilaa. Sain vihdoin käyttöön tämän kirppikseltä ostamani "hyllyn" ja se tuli nyt sängyn viereen. Tykkään noista valoista siinä!

 Mulla taisi viime vuonna olla tämä sama joulukalenteri. Olin kuitenkin hukannut numerot, joten jouduin tulostamaan noi uudestaan. Päällystin ne tällä kertaa myös kontaktimuovilla.

Tein taas pallovalot. Harmi, että kuvasta ei kyllä yhtään välity miten kivat näistä sain. Ja on muuten aivan superhienot valot päällä pimeessä.

1 vee sai siis nyt oman huoneen (lähinnä siksi, että saa alkaa nukkumaan siellä). Ihan keskeneräinenhän tuo on, mutta luulen että tässä asunnossa tuskin enää kauheasti panostan tuohon huoneeseen. Neiti tykkää muuten katsella noita pallovaloja, jotka pääsivät sitten tuonne ikkunalle.

Viime kesänä tapetoitiin täällä ja nyt maltoin tehdä reikiä uuteen seinään kun tajusin, että tässä asunnossa vielä hetki viihdytään.

Joulu(nodotus)sukat

Lauantaiaamuna maa oli valkoinen. En tiedä, kumpi oli enemmän innoissaan, koira vai minä.

Ihanaa, kun ei ole niin pimeää ja märkää. Vaikka pianhan kai tämäkin jo sulaa pois.

Ensilumen kunniaksi valmistui jo syyskuussa aloitetulle sukalle pari. Kirjoneule ei ole ainakaan vielä mitenkään mukavuusalueella, siksi tein näitä vähitellen ilman kiirettä. Kirjaston kirjan laina tuli tosin uusittua muutamaankin kertaan.

Mallina oli Laulujuhlille Sortavalaan Sukupolvien silmukat -kirjasta. Kuvioita on sekaisin pitkistä ja lyhyemmistä sukista, ja silmukkamäärän kanssakin sain melkoisesti soveltaa. Lankana Nalle ja Nalle Taika, ohjeessa jokin paljon ohuempi.

Kyllä näissä sukissa kelpaa joulua odotella, vaikka itse sanonkin!

Siskolle sukat lahjaksi

Viime aikoina en ole niin kerennyt neulomaan mitään. Lähinnä keskittynyt keramiikan maalaamiseen ja remonttihommin. Noista maalaamisista voisin tännekkin laittaa jotain, mutta vielä ei voi,  kun ovat joululahjoiksi osa menossa. Nämä valmistui jo tossa aikasemmin syksyllä, mutta vasta nyt sain tänne laitettua kuvia näistä.

Keskeneräisiä jouluvalmisteluja

Marraskuun puoliväli ja täällä ainakin jo jouluttaa kovasti. Valmistelut sen sijaan ovat vielä kesken ja hyvä niin, saapahan nauttia joulun odotuksesta. Tätä kirjoittaessani lanttulaatikot ovat uunissa, niillä aloitin tänä vuonna. Ja onpa noita joulusuklaitakin tullut jo maisteltua.

Joulukalenterin olen jo hankkinut. Huomatkaa pari varaslähtöluukkua!

Viikonloppuna markkinoilta tarttui mukaan Wanhan Markin joulusaippuaa. Samalla reissulla kirppistelin vanhan kakkuvuoan hyasinteille ja tuollaisen kynttilänjalan, johon olin tietämättäni kehittänyt lievän pakkomielteen. Mitenkään trendikäs se ei varmasti ole, sen verran oli jopa valinnanvaraa.

Aiemmin syksyllä mies maalasi kuparinvärisellä koristespraymaalilla pussillisen sembramännynkäpyjä. Jonkinlaisia joulukoristeita näistä tulee, kunhan saan aikaiseksi.

Käsityörintamalla neulon. En tiedä, onko liikaa aikaa vai villasukkia vai molempia, jos täytyy saada tehdä erikseen joulusukat. Sellaiset kuitenkin on tulossa.

Muutama neulottu joulupallokin odottaisi täyttämistä. Näiden kohdalla lyhyemmät sukkapuikot olisivat hurjan kätevät.

Joulukortti-idea hakee vielä lopullista muotoaan, vaikka tarvikkeita on ostettu jo kesälomalla. Onhan tässä vielä aikaa.

Kolmas!

Heipä hei, pitkästä aikaa. Käsityöt ja näpertely on jäänyt viime aikoina erittäin vähälle. Suoraan sanottuna en ole tehnyt mitään sillä saralla. Aikani on kulunut lapsen kanssa, koiran harrastuksissa, leipomuksissa, ja intouduin jopa lukemaan yhden kirjan. Välillä tuntuu, että yksi elämä ei meinaa riittää kaikkeen siihen mitä haluaisi tehdä.

Viimeisin aikaansaannokseni oli tämä kolmas villatakki. Jotenkin ei ole ollut mitään intohimoja tarttua puikkoihin tämän jälkeen. Ja ei kai se mikään ihme ole, jos kolmannen samanlaisen työn jälkeen alkaa vähän puuduttaa. Mutta siinä se nyt on.

Täällä alkaa olla mahdotonta kuvata mitään ilman että joku tunkisi väliin :D

1v synttäreitä juhlittiin taas viljattomasti ja sokerittomaksi. Tarjoilut sai kehuja joten ilmeisesti onnistuin :) Meinasin ensiksi tehdä synttärisankarille vesimelonikakun, mutta luovuin ajatuksesta kun muutenkin oli tekemistä raakakakkujen ym. parissa. Halusin kuitenkin tehdä tälläsen. Pienellä piparimuoteilla hedelmistä paloja, jotka sitten laitoin coctailtikkuihin. Sitten vain tikut lykättiin vesimeloninpuolikkaaseen. Näyttivät maistuvan niin sankarille kuin vieraille nämäkin!

Isänpäiväsukat

Neuloin ensimmäistä kertaa ikinä isälle sukat. Meillä äiti on hoitanut sen puolen (ja hoitaa edelleenkin). Isänpäiväpakettiin sujahti Merenkulkijat, ehkäpä hienoin miesten sukkamalli, johon olen törmännyt. Lankana Novitan Sisko.

Toiset Merenkulkijat neulon miehelle, toista sukkaa uupuu vielä se pari. Taidan tosin tehdä välillä jotain, missä ei ole noin valtavaa ruutupiirrosta.

Syksyn ensimmäiset (ja melkein viimeiset) kranssit

Virkkasinpa tuossa lauantaina lahjalapasetkin, mutta kuvan ottaminen tuli mieleen vasta pakettiin käärimisen jälkeen, joten se siitä.

Aikomuksena oli tehdä tänä vuonna kranssi vain itselle, mutta sisko niin nätisti pyysi, että pakkohan se oli luvata hänellekin. Eipä sitä äitiäkään ilman voinut jättää. Tänä vuonna havujen sijaan käytin oksia. Kenties pohjat säilyvät useammankin vuoden, koristeitahan on helppo vaihtaa. Näihin kransseihin kieputin marjapensaiden oksia ja rusopajuangervoa ja saksin pensasaidasta vielä vähän risuisempaa angervoa joukkoon.

Koristeiden valinta tuotti hieman päänvaivaa, kun varastot ovat huvenneet vuosien saatossa. Toiseen löytyi vielä kookostähtiä ja peltisydämiä, toiseen jättikulkunen ja vähän enemmän kimalletta rautalankaan pujotetuilla akryylikiteillä. Tiedän kyllä, kumpi haluaa kummankin.

Vielä odottaisi pussillinen varpuja omaa kranssia varten. Ehkäpä viikonloppuna, alkavat illat olla jo niin pimeitä.